np: Duran Duran - Ordinary Love

On päiviä, joilloin haluaisi elää jo huomista, jotta kyrsivät tapahtumat painuisivat unholaan.
Mutta damn, eihän tuo onnistu, kun insinöörinrentut eivät ole saaneet vieläkään kehitettyä aikakonetta. Onkohan edes suunnittelun alla moinen...

Te, arvoisat blogiani lukemaan eksyneet, olette ensimmäisten joukossa kuulemassa ilosanomaa yhteiskuntaopin yo-kokeen arvosanastani B. Kyllä vain, olen ihan urpo. Mutta eipäs haukuta huonomuistiseksi: tänään kesken psykologian ylppärin alkoi mielessä pyöriä ikivanha runonparsi, jota isäni on joskus toistellut. Runon ensimmäinen (?) säkeistö löytyy täältä.

Sen sijaan laulutunnilla ilahdutin taas opettajaani, olin kuulemma sisäistänyt jotain uutta - ikinä minulle ei täysin selvinnyt, että mitä. Laulutekniikkaan liittyvää kuitenkin, luulisin. Mutta hyvin meni ja tuntui hyvältä hoilata näin ylppäreiden päätteeksi, jee!