Tyttö, tyttö, etkö sä nää? Tästä mä tykkään, tänne mä jään.

Kun on enää peukku pystyssä, joku ihana kotiutuu. Noin niin kuin väliaikaisesti ainakin.

Eli viisi päivää alokkaan viikonloppuvapaaseen.

Hiphei!

Tänään suuntasin kulkuni kohti Parolannummea heti töistä päästyäni. Vatsaa koski, koska armeijamiljöön kohtaaminen jännitti niin paljon. Kaiken kukkuraksi jouduin odottamaan alokas Å:ta tovin, sillä jokin taistelujakkaroiden jakotilaisuus oli venähtänyt odotettua pidemmäksi (...), mutta kun sankarini vihdoin pelasti minut pälkähästä, mieliala koheni huomattavasti! Illan vierailuun sisältyi mm. sotilaskodissa majoneesisämpylän popsimista kuulumisten vaihtamisen merkeissä, semmoisia vanhalle pariskunnalle ominaisia juttuja ;) Tuntui hyvältä tavata, vaikka rakkaus ei ehkä ole enää yhtä palavan intohimoista kuin niillä, jotka ovat seurustelleet vuoden tai alle. Tuleehan meillä syksyllä jo 4 vuotta täyteen, niin lienee ihan luonnollista, ettemme armeijan sääntöjä uhmaten kieriskelleet nurmikolla päällekkäin, limittäin ja lomittain, epäilyttävästi liikehtien - yep, BUSTED, you dirty couples...

Tuplaliksa muutaman tunnin työstä, nätti sää ja oman kullan korvaamaton seura.

Se päivä oli iloinen, vaan nyt se on jo eilinen.